Daniel 3

Kultainen kuvapatsas

1Kuningas Nebukadnessar teetti kultaisen kuvapatsaan, jonka korkeus oli kuusikymmentä kyynärää ja leveys kuusi kyynärää. Hän pystytti sen Duuran lakeudelle Baabelin maakuntaan. 2Kuningas Nebukadnessar lähetti kokoamaan satraapit, maaherrat, käskynhaltijat, neuvonantajat, aarteiden hoitajat, lainoppineet, tuomarit ja kaikki muut maakuntien virkamiehet, että he tulisivat sen kuvapatsaan vihkiäisiin, jonka kuningas Nebukadnessar oli pystyttänyt. 3Silloin kokoontuivat satraapit, maaherrat, käskynhaltijat, neuvonantajat, aarteiden hoitajat, lainoppineet, tuomarit ja kaikki muut maakuntien virkamiehet sen kuvapatsaan vihkiäisiin, jonka kuningas Nebukadnessar oli pystyttänyt, ja asettuivat sen kuvapatsaan eteen, jonka kuningas Nebukadnessar oli pystyttänyt.

4Kuuluttaja huusi kovalla äänellä: "Teille, kansat, sukukunnat ja kielet, julistetaan: 5heti kun kuulette torvien, huilujen, sitrojen, harppujen, luuttujen, säkkipillien ja kaikenlaisten muiden soittimien äänen, langetkaa maahan ja kumartaen rukoilkaa kultaista kuvapatsasta, jonka kuningas Nebukadnessar on pystyttänyt. 6Mutta se, joka ei lankea maahan ja kumarra, heitetään heti tuliseen pätsiin."

7Sen tähden, heti kun kaikki kansat kuulivat torvien, huilujen, sitrojen, harppujen, luuttujen, säkkipillien ja kaikenlaisten muiden soittimien äänen, lankesivat kaikki kansat, sukukunnat ja kielet maahan ja kumartaen rukoilivat kultaista kuvapatsasta, jonka kuningas Nebukadnessar oli pystyttänyt.

8Silloin astui heti kaldealaisia miehiä esiin syyttämään juutalaisia. 9He lausuivat ja sanoivat kuningas Nebukadnessarille: "Kuningas eläköön iankaikkisesti! 10Sinä, kuningas, olet antanut käskyn, että jokainen, joka kuulee torvien, huilujen, sitrojen, harppujen, luuttujen, säkkipillien ja kaikenlaisten muiden soittimien äänen, langetkoon maahan ja kumartaen rukoilkoon kultaista kuvapatsasta, 11ja että joka ei lankea maahan ja kumarra, se heitetään tuliseen pätsiin. 12On juutalaisia miehiä, joiden hoitoon sinä olet antanut Baabelin maakunnan hallinnon, Sadrak, Meesak ja Abednego: nämä miehet eivät välitä käskystäsi, kuningas. He eivät palvele jumaliasi eivätkä kumartaen rukoile kultaista kuvapatsasta, jonka olet pystyttänyt."

13Silloin Nebukadnessar vihan vimmassa käski tuoda Sadrakin, Meesakin ja Abednegon. Kun nämä miehet oli tuotu kuninkaan eteen, 14Nebukadnessar lausui ja sanoi heille: "Aivanko tahallanne te, Sadrak, Meesak ja Abednego, ette tahdo palvella minun jumalaani ettekä kumartaen rukoilla kultaista kuvapatsasta, jonka olen pystyttänyt? 15Nyt, jos siinä silmänräpäyksessä, kun kuulette torvien, huilujen, sitrojen, harppujen, psalttarien, säkkipillien ja kaikenlaisten muiden soittimien äänen, olette valmiit lankeamaan maahan ja kumartaen rukoilemaan kuvapatsasta, jonka olen teettänyt, niin hyvä! Mutta ellette kumarra, niin teidät heti paikalla heitetään tuliseen pätsiin, ja kuka on se jumala, joka pelastaa teidät kädestäni?"

16Sadrak, Meesak ja Abednego vastasivat ja sanoivat kuninkaalle: "Nebukadnessar! Ei ole tarpeellista meidän vastata sinulle tähän sanaakaan. 17Jos niin käy, voi Jumalamme kyllä pelastaa meidät tulisesta pätsistä, ja hän pelastaa myös sinun kädestäsi, kuningas. 18Ja vaikka ei pelastaisikaan, niin tiedä se, kuningas, että me emme palvele jumaliasi emmekä kumartaen rukoile kultaista kuvapatsasta, jonka olet pystyttänyt."

19Nebukadnessar tuli kiukkua täyteen Sadrakia, Meesakia ja Abednegoa kohtaan ja hänen hahmonsa muuttui. Hän käski ja sanoi, että pätsi oli kuumennettava seitsemän kertaa kuumemmaksi kuin tavallisesti. 20Hän käski sotajoukkonsa väkevimpien miesten sitoa Sadrakin, Meesakin ja Abednegon ja heittää heidät tuliseen pätsiin. 21Nämä sidottiin viittoineen, takkeineen, päähineineen ja muine vaatteineen ja heitettiin tuliseen pätsiin. 22Koska nyt kuninkaan sana oli niin ankara ja pätsi niin kovin kuumennettu, tulen liekki tappoi ne miehet, jotka veivät ylös Sadrakin, Meesakin ja Abednegon. 23Mutta nämä kolme miestä, Sadrak, Meesak ja Abednego, suistuivat sidottuina tuliseen pätsiin.

24Kuningas Nebukadnessar hämmästyi ja nousi kiireesti ylös ja lausui hallitusmiehilleen sanoen: "Emmekö heittäneet kolme miestä sidottuina tuleen?" He vastasivat ja sanoivat kuninkaalle: "Totisesti, kuningas!"

25Hän vastasi ja sanoi: "Katso, minä näen neljän miehen kävelevän vapaina tulessa, eivätkä he ole vahingoittuneet, ja neljäs on näöltään kuin Jumalan Poika."

26Nebukadnessar meni tulisen pätsin aukolle, lausui ja sanoi: "Sadrak, Meesak ja Abednego, te korkeimman Jumalan palvelijat, astukaa ulos ja tulkaa tänne." Sadrak, Meesak ja Abednego astuivat ulos tulesta. 27Satraapit, maaherrat, käskynhaltijat ja kuninkaan hallitusmiehet kokoontuivat ja näkivät, ettei tuli ollut voinut mitään näiden miesten ruumiille, etteivät heidän päänsä hiukset olleet kärventyneet eivätkä heidän vaatteensa vioittuneet, eikä heissä tuntunut tulen käryä.

28Silloin Nebukadnessar lausui ja sanoi: "Kiitetty olkoon Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumala, joka lähetti enkelinsä ja pelasti palvelijansa, jotka häneen turvasivat eivätkä totelleet kuninkaan käskyä, vaan antoivat ruumiinsa alttiiksi, ennemmin kuin palvelivat ja kumartaen rukoilivat muuta jumalaa kuin omaa Jumalaansa. 29Minä annan käskyn: jokainen, olkoon mitä kansaa, kansakuntaa ja kieltä tahansa, joka puhuu pilkaten Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumalasta, hakattakoon kappaleiksi ja hänen talonsa tehtäköön soraläjäksi, sillä ei ole muuta jumalaa, joka niin voi pelastaa kuin tämä."

30Kuningas asetti Sadrakin, Meesakin ja Abednegon suureen valtaan Baabelin maakunnassa. 31"Kuningas Nebukadnessar kaikille kansoille, kansakunnille ja kielille, jotka asuvat kaiken maan päällä! Suuri olkoon rauhanne! 32Olen nähnyt hyväksi ilmoittaa ne tunnusteot ja ihmeet, jotka korkein Jumala on minulle tehnyt. 33Kuinka suuret ovat hänen tunnustekonsa ja kuinka voimalliset hänen ihmeensä! Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta ja hänen valtansa pysyy polvesta polveen."